Muovit ja sota Ukrainassa

Vesa Kärhä (vesa.karhaplastics.fi), 9.3.2022

Venäjä on nyt hyökännyt Ukrainaan kahden viikon ajan. Miten tämä on vaikuttanut tärkeitä muovituotteita valmistaviin yrityksiin? Muoveilla voidaan jossain määrin helpottaa sodankin välittömiä kurjuuksia. Ne ovat erityisen tärkeitä silloin, kun jälleen rakennetaan, korjataan tuhoja. Sota muuttaa muovienkin maailmankarttaa. Niiden avulla päästään pahimman yli ja muovien avulla tehdään uutta, kaikille.

Tämän Eurooppaan tuodun sodan vaikutukset toimialaamme voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan. Välitön vaikutus oli tietysti lähes kaiken tuotannollisen toiminnan mahdottomuus sodan alla Ukrainassa. Maassa oli muovituotteita valmistavia, kokoavia ja kierrättäviä yrityksiä. Niistä muutama oli suomalaisessa omistuksessa joko kokonaan tai osittain. Logistiikka oli takkuillut jo korona-ajan ja nyt etenkin kuljetukset vaikeutuivat edelleen pysähtyen lopulta tyystin. Välittömästi näkyviä ilmiöitä on ollut Ukrainan varsinkin kaupunkien infrastruktuurin tuhoutuminen: Roskaa, pakolaisia teltoissa, rauniota. Sota on humaaninen ja ympäristöllinen katastrofi. Suomalaisissa muoviyrityksissä on satoja sota-alueelta kotoisin olevia ihmisiä töissä, mikä tuo hirveyksiä vielä lähemmäksi.

Muoviteollisuus etsii uusia markkinoita

Keskipitkän ajan vaikutukset erityisesti talouden kannalta tulevat esiin vuoden 2022 aikana ja jatkuvat vuosia, kenties vuosikymmeniä. Lähinnä siinä tulee vaikuttamaan taloudellinen taantuminen, luottamuksen ja turvallisuuden tunteen menetys. Jopa miljoonien ihmisten virrat pakolaisina edellyttävät että voimme tarjota heille turvaa ja mahdollisesti toimeentuloa. Nämä kaikki heijastuvat kotimaiseen muoviteollisuuteenkin.

Venäjällä puolestaan on muutamia suomalaisia muoviyrityksiä ja ennen kaikkea sinne valmistettiin paljon ihmisten tarvitsemia muovituotteita tuotteiden osiksi, terveydenhoitoon, maatalouteen, pakkauksiin tai rakentamiseen. Tyypillisesti 10—30 % tavallisen muovituotevalmistajan tuotannosta Suomessa linkittyi Venäjän vientiin, osalla enemmän joillain vähemmän. Venäjän tilalle etsitään nyt kiivaasti uusia asiakasalueita. Tuotantoa vedetään mahdollisuuksien mukaan Suomeen.

Muoveilla voi auttaa - vähentää kurjuutta

Asiaa tai hädän hoitoa ei yhtään auta se, että tunnepohjaisesti Suomessa ja EU:ssa halutaan itsetarkoituksellisesti vain vähentää kaikkea muovin käyttöä. Tilalle ei ole yhtä kustannustehokkaita tai lainkaan käyttökelpoisia materiaaleja, joista voisi tehdä tuotteita kaikille tarvitsijoille. Emme saisi nyt yhtään pahentaa omin toimin väistämätöntä kustannusten nousua ja elintason laskua Euroopassa. Tarvitsemme uusia markkinoita emme lisäkurjistamista

Muoveihin liitetään yhä fossiilisuus. Kuitenkin myös muut kuin fossiiliset raaka-aineet soveltuvat petrokemian ja sitä kautta muovien tuotantoon. Kysymys kiteytyy paljolti siihen, mihin eri biopohjaiset raaka-ainelähteet ja panoksemme lopulta kriisinkin jälkeen riittävät, jos ja kun ruoasta, energiasta ja maastakin alkaa olla kroonista niukkuutta. Muovit käytössä ja oikein kierrätettyinä säästävät merkittävästi luonnonvaroja sekä energiaa.

Loistava idän tulevaisuus takana, mutta mitä edessä?

Venäjä rakensi koko 2000-luvun hyvin määrätietoisesti muoviosaamistaan koko arvoketjussa niin tuotannossa, jalostuksessa kuin kierrätyksessäkin. Se oli hyvin lupaavaa ja positiivista kaikille. Nämä saavutukset putoavat nyt jonnekin tuntemattomaan tilaan, koska ne perustuivat yhteisyrityksiin ja kansainvälisiin investointeihin, tekemiseen ja teknologioihin. Hyökkäys tuhosi paljon vaivalla aikaansaatua hyvää nimenomaan hyökkääjältä ja tietysti koko maailman kannalta.

Muovit rauhan rakennusmateriaaleina

Pitkän aikavälin muutokset näkyvät kansallisilla ja globaalilla tasoilla. Miten tulevat sukupolvet kokevat Suomen aseman maailmassa? Jotkut sanovat kriisin nopeuttavan vihreää siirtymää ja energiamurrosta. Joka tapauksessa muutokseen ja murrokseen tarvitaan merkittäviä sijoituksia ja toimivia yhteiskunnan perusrakenteita: Ennustettavuutta, realismia sekä turvallisuutta. Niihin tarvitaan myös käyttökelpoiset materiaalit, oikeat muovit, oikein käytettyinä. Euroopan unionissa tämä ymmärrys ei tunnu kovin kirkkaalta, mikä antaa kehityksen avaimet muille talousalueille.

Uutisen kuvassa Suomessa muovista valmistettu katastrofialueen rakentamiseen suunniteltu rakennuselementti.

Takaisin