Muovit pärjänneet katastrofeissa - lieventäneetkin niitä

Vesa Kärhä (vesa.karhaplastics.fi), 21.7.2021

Muovien saatavuuteen ei vielä merkittävää lisäongelmaa luonnon katastrofeista tai uudesta koronan noususta, mutta varuillaan saa olla.

Kesällä 2021 maailmaa ovat koetelleet lukuisat luonnon ääri-ilmiöt. Saksan ja Belgian sekä Alankomaiden jokien tulviminen oli yksi monista, joskin niiden tuhot ja uhriluvut olivat suuret ja meitä lähellä. Suomen muoviteollisuus ottaa osaa ihmisten menetyksiin ja suruun. Pahoja tulvia ja rankkasateita on ollut myös muualla, kuten Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa, monin paikoin Aasiassa. Kuivuus ja metsäpalot vaivaavat etenkin USAssa ja Venäjällä. Ennätyskuumuus mm Kanadassa on rasittanut sähköverkkoja ja vaikeuttanut tehdaslaitosten jäähdytystä sekä muuta operointia.

Luonnonmullistukset vaikuttavat muovituotevalmistukseen monin eri tavoin. Suora tuotantolaitoksen tai sitä palvelevan infrastruktuurin tuhoutuminen on tietty se äärimmäisin lopputulos. Muistamme vielä pari vuotta sitten Saksan jokirahtien ja laitosten jäähdytysmahdollisuuksien liki loppuneen kokonaan loppukesästä, kun vesi laski liian alas. Kaakkoisen USAn pakkasaalto 2020/21 -vaihteessa sulki paljon muovituotantoa, kun siirtolinjat ja tehtaat menivät rikki. Nyt kesän 2021 uusien katastrofien ei tiedetä vaurioittaneen isoja muovialan yrityksiä tai niiden kannalta kriittistä ketjua, onneksi.

Toinen potentiaali vaikutus on isoa katastrofia seuraava kysynnän nousu. Sellainen vaikutti juuri USAn pakkastuhoissa pitkään esim muoviputkien toimitusaikoihin vaikka tehtaat jo kävivätkin. Covidin aikana on nähty hamstraamista, mikä myös aiheuttaa toimitusongelmia. Muovien kysyntä lähti jo vuosi sitten kiivaaseen ja sittemmin vain kiihtyneeseen nousuun. Yksistään Saksan tulvavaurioiden korjaus tulee lisäämään rakennusmuovien ja vastaavien kysyntää varmuudella tuntuvasti.

Muovia tuotetaan globaalisti hyvin hajautetusti vaikkakin jotkut muoviraaka-aineet ovat keskittyneempiä kuin toiset ja usein melko tuote- ja asiakasräätälöityjä. Emme kuitenkaan ole sillä tavoin kiinni jossain viljasadoissa, metsäntuotossa, kaivosten tilanteissa tai vastaavissa. Muovituotteita tehdään käytännössä liki jokaisessa maassa ja se tuotanto muutoinkin on helposti uudelleen allokoitavissa, jos vaan rahdit toimivat, osaajia löytyy ja varautumisaikaa on edes muutama viikko.

Sen lisäksi, että muoviteollisuus on varsin hyvä kestämään kriisejä, muovien auttava rooli ilmastonmuutoksen ja katastrofien vaikutusten minimoinnissa, kurjuuden vähentämisessä on keskeinen. Suomenkin etu, jopa velvollisuus, on huolehtia siitä, että maassa säilyy korkeatasoinen ja monipuolinen muovituotevalmistus, jolla voimme auttaa itseämme ja muita. Luonnontuhoja tai muitakaan massiivisia kriisejä ei voi koskaan tyhjentävästi ennakoida, mutta suurimpaan osaan voi valmistautua. Suomen muoviteollisuus kykenee valmistamaan lähes kaikilla työstötekniikoilla muovituotteita, kaikkiin tarpeisiin. Tuotamme täällä runsaan 1% EU:n muoveista, mutta jatkojalostusmerkityksemme maailmalle on moninkertainen.

Toistaiseksi kesän 2021 ikävät tapahtumat maailmalla eivät ole lisänneet ongelmia muoviteollisuudessa Suomessa. Muovien, komponenttien, rahtipalvelujen saatavuudessa ja kustannustasossa oli problematiikkaa jo entuudestaan, mutta ne eivät ole kasvaneet, jos eivät niin lievenneetkään. Eurooppa lomailee nyt elokuun ja korona-aalto on taas nousussa. Elämme edelleen hyvin haasteellisia ja heittelehtiviä aikoja. Muoviteollisuusyritykset Suomessa eivät pysty lisää epävarmuutta tai kuormitusta valtion tai unionin tasolta kantamaan. Nyt on pidettävä tuotannollisen yritystoiminnan edellytyksistä huolta pitkäjänteisesti ja kannustavasti.

Takaisin