Kuva: Medisize OyInsuliinikynät

Kysy muovista

Askarruttaako mieltäsi jokin muoviasia?

Yleinen

eri merkkisten muovien uusiokäyttö

Kysymys 10.12.2017:
Moi! Teen juuri kemian muovityö tehtävää ja minulle heräsi kysymys: Mitä eri merkkisillä muoveille tehdään uusiokäytössä elikkä mitä niistäesimerkiksi tulee jos on mahdollista uusiokäyttää muovia

Vastaus 10.12.2017:
Uusioinnissa muovit, kuten pakkaukset lajitellaan, rouhitaan, pestään ja sulatetaan uudelleen samaksi muoviksi, joskaan ei välttämättä alkuperäiseen käyttökohteeseen. Noin siis hyvin lyhyesti ja yksinkertaistaen. Lisätietoja löydät mm
wastesolutions.fortum.com/fi/kiertotalous/kiertotalouskyla-nostaa-sekajatteen-kierratysastetta/muovijalostamo/

Avoimessa Muovinkierrätin facebook-ryhmässä asiantuntijat ovat julkaisseet paljon enemmän muovinkierrätyksestä. Käy tykkäämässä, jos on pidät muovin keräystä ja kierrätystä tärkeinä.

Menestystä kemian ja muidenkin aineiden opintoihin !

Biomuovien ominaisuudet

Kysymys 28.11.2017:
Keilapallossa käytettävälle materiaalille lajin säännöt määrittelevät seuraavat ominaisuudet:
Tiheys: <3,8g/ml
Kovuus: >72 (Type D shore)
Löytyykö biomuoveista näihin määritelmiin soveltuvia materiaaleja ja ovatko ne kuinka paljon kalliimpia kuin nykyään keilapalloissa yleinen polyuretaani?

Vastaus 29.11.2017:
Hei,
Se on nyt vähän siitä kiinni, mitä ymmärrät biomuovilla tässä. Polyuretaani voidaan valmistaa aika pitkälti biopohjaisena, koska sen polyoli-osaa ainakin on saatavilla biopohjaisena. En tiedä keilapalloja Suomessa juurikaan kehitellyn, mutta ilmeisesti sen pitää olla kestävyyden ja painonsa puolesta tuollaista kertamuovia: polyuretaania ja polyesteriä. Mahdollisesti täysin biopohjaiset furfuraali-muovit (esim oljesta) ja polyurea saattaisiva toimia. Kompostoituvat kestomuovit eivät taida toimia vaikka ne saostaisi kivijauheella. Hinnasta en osaa sanoa. Se riippuu varmasti myös tuotantomäärästä ja -tekniikasta. Jos vastassa on kymmeniä vuosia hiottu vanha ja hyvin toimiva valmistustekniikka materiaaleineen, niin voi olla hankala päästä hinnassa alle - ainakaan alussa -jollain ihan uudella reitillä. Jos ajattelen joitain ihan luonnonmaterialeja tai nopeasti biohajoavia tuotteita, niin yksi ongelma saattaa tulla hygieniasta. Nykyiset materiaalit ovat erittäin hyviä pitää puhtaana, eivät ime rasvaa tai kosteutta. Jos on ns biologisesti aktiivinen materiaali, niin tilanne voi muuttua ja pallosta tulla pöpöjen pesä.

Muovin kiinnittäminen lasiin

Kysymys 14.11.2017:
Moi
Miten muovin pystyisi kiinnittämään tasolasiin. Eli tarkoitus olisi saada ohut muovikalvo sileään lasipintaan kiinni sirpaloitumisen estämiseksi.

Vastaus 15.11.2017:
Suosittelen käyttämään jotain valmista kontaktikalvoa, joita Suomessa tekee Pelloplast Oy www.pelloplast.fi
Kaikki muu on vähän sellaista kyseenalaista tohtorointia, liiman ja/tai sulan muovin kanssa askartelua ilman mitään taetta onnistumisesta. Usein sekä lasin että muovin adheesio eli tarttuvuus ovat heikkoja ellei materiaalit ole juuri siihen tarkoitukseen tehty.

muovien lajittelu

Kysymys 10.07.2017:
Haluaisin ihan selvän vastauksen miten merkittyjä muoveja saa laittaa Ringin pisteisiin, jo numeroituja muoveja on monta ja vielä kirjaimin merkittyjä. En ole löytänyt selvää ohjetta muuta kuin, että kolmosta ei saa laittaa.

Vastaus 10.07.2017:
Tuossa se jo kaikki tarvittava tieto kysymyksessä jo olikin, Kaikki tyhjät muovipakkaukset, joissa ei ole PVC-merkintää käy. Jos on epävarma, jättää jätteen sekajätteeseen, jossa muovista tulee tarpeellista energiaa. Rinki neuvoo tarvittaessa lisää ja keräyspaikoilla on myös infoa, Ei se sen monimutkaisempaa ole. Hyvää kesää !

Synteettinen kova lanka

Kysymys 22.06.2017:
Hei!
Millainen materiaali on polyetyleenitereftalaatti PET? Pohdin voiko tällaisesta materiaalista valmistettuja kovia synteettisiä "kankaita" hyödyntää muuhun kuin energiantuotantoon, kun tuote on jo luokiteltu jätteeksi. Näitä muovikankaita on kokonaisena laitettu usein järven pohjaan rantaan pohjaa tukemaan yms. Kangas saattaa olla myös polyfenyylisulfidia (PPS) tai polyeetteriketoni (PEEK) materiaalista valmistettua.

Vastaus 22.06.2017:
Hei,
Eri PET-tyypeistä on saatavilla todella paljon tietoa eri lähteistä. Tekstiili-PET on jätteenä hyvä energialähde (pääosin vain H, C, ja O). Hankaluutta voivat aiheuttaa vain hyvin pitkät langat, vyyhdit ja vastaavat dimensiot uuniin syötettäessä (sulkimessa ja ruuvissa), jonkin verran myös kuljettimilla, jos tarraavat kiinni ja ympäri johonkin. Mikäli kangas saadaan kunnolla pilkottua ennen laitosta, niin haketta voi käyttää sekä leijupeti- että arinakattiloissa. PETiä (pulloja ja vanteita) Suomessa kierrättää ainakin Pramia Plastics Oy. PET on kestomuovi ja ns. polykondensaatiomuovi, mikä tarkoittaa että se voidaan kierrättää sekä ihan mekaanisesti että periaatteessa myös kemiallisesti purkamalla ja kokoamalla, mihin viimeksi mainittuun reittiin ei ole vielä kylläkään täysin kaupalllista laitosta olemassa/tiedossa.

PET on siinä mielessä hieman hankalampi kierrättää mekaanisesti kuin vaikkapa PP, että se pitää vakuumikuivata ennen työstöä ja uudelleen työstöä. Toisaalta PETillä on etuna ns. jälkikristallointiominaisuus eli sitä voimakkaasti sulana sekoitettaessa polymeeriketjut eivät pelkästään katkeile vaan myös yhdistyvät pidemmiksi ja lopputulosta voidaan tälle muoville näin säädellä paremmaksi.

Minusta henkilökohtaisesti noiden laadukkaiden ns. viirakankaiden hallittu käyttö järvenpohjan tai maanpohjankin geotekstiilinä voi olla ihan fiksua uudelleen käyttöä. Tiedän kyllä että niiden jätestatus on saattanut aiheuttaa kateellisten naapuri-ilmiantoja tyyliin: "Nyt se hautaa paperitehtaan jätemuovit rantaansa". Järjen käyttöä uusiokäytön rinnalle, niin hyvä tulee. Hyvää kesää !

elintarvikemuovi

Kysymys 17.05.2017:
Hei! Kysyisin, että onko tämä taimivakan materiaali elintarvikekäyttöön sopivaa muovia, Uiitokalusteen myyjä kertoi että on Virgin PP
PP Ineos 300-CA 06 nat - laatua.

Vastaus 17.05.2017:
Saattaa olla, mutta ei pysty varmuudella sanomaan, koska emme löydä valmistaja Ineoksen omaa vakuutusta netistä siitä, että kyseinen muovi olisi EU:ssa elintarvikekontaktilaatuinen, mikä olisi kaiken lähtökohta. Löytyy kyllä yksi yleinen luettelomerkintä, että täyttää ko perusetuksen eli Regulation (EC) No 1935/2004, mutta se vaikuttaa muutoin vähän epäluotettavalta. Jos joku yritys aikoisi tuosta materiaalista elintarvikekontaktituotteita tehdä, suosittelisimme vahvasti hankkimaan asiasta niin sanotun Declration of Compliance (DoC:n) suomeksi vaatimuksenmukaisuustodistuksen Ineokselta psnohreg a ineos.com

kierrätys

Kysymys 21.04.2017:
mitä haittaa on jos muovia ei kierrätä

Vastaus 21.04.2017:
Siis tärkeää on että muovit ylipäätään vie käytön jälkeen asialliseen jätteiden keräyspaikkaan eikä jätä lojumaan, sillä roskaaminen on pahinta. Kierrätyspiste on yksi hyvä ja suositeltava vaihtoehto kunhan sitä käyttää sääntöjen mukaan, mutta myös sekajätteen muovi menee Suomessa hyötykäyttöön.

Elintarvikemuovien merkinnät

Kysymys 19.04.2017:
Ensinnäkin valitus siitä, ettei ole kellään selkeätä luetteloa koodeista. Kelpaako merkinnällä LD-PE vaRustettu elintarvikkeiden tilapäiseen säilytykseen?

Vastaus 19.04.2017:
LDPE eli PE-LD on yksi perusmuovi eli matalatiheyksinen polyeteeni. Sitä voi olla elintarvikekontaktiin hyväksyttyä laatua ja sitten on sellaista, jota ei ole tarkoitettu ja valmistettu lainkaan elintarvikkeiden kanssa kontaktiin. Itse muovi ei ole ratkaiseva vaan sen valmistus- ja lisä-aineet. Myös painatukset, värit ja etenkin aiempi käyttöhistoria ovat vahvasti vaikuttavia asioita. Vaikkapa PE-LD -höyrynsulkukalvossa pitää olla niin vahvat stabilointiaineet, ettei sitä kannata käyttää keksikääreenä, kuten vaikkapa vanhaa leipäpussia voi käyttää. Pelkän PE-LD:n säilyttävyysominaisuudet esim happea vastaan ovat aika vaatimattomat. Paras vastaus tuollaiseen kysymykseen lienee: Kyllä LDPE-muoviin voi elintarvikkeita laittaa, jos se on puhdas ja valmistettu siihen käyttöön. Varmuus tulisi hankkia ostoshetkellä ja aina asianmukaisella myyjällä pitää olla antaa muovituotteesta kunnon tiedot mahdollisine rajoituksineen (lämpötila jne). Jos on yhtään epävarmaa, itse ainakin jättäisin käyttämättä. Tuskin lyhyessä käytössä suoranaista vahinkoa itselleen aiheuttaa vaikkapa hyödyntämällä käyttämätöntä LDPE-jätesäkkiä jonain riistan kantopussina, mutta varmuus on paras ja säästyypä ikäviltä makuyllätyksiltä.

laminoinnin päästöt

Kysymys 10.01.2017:
Hei,
irtoaako laminointikoneella laminoidessa muovisia kalvoja yhteen ilmaan ftalaattipäästöjä tai muita terveydelle haitallisia päästöjä? Minulla alkaa aina särkeä päätä, kun käytän laminointikonetta ja se hajukin kyllä viittaisi, että jotain päästöjä siitä irtoaa.

Vastaus 10.01.2017:
Ei muovi saisi tavallisessa laminoinnissa hajota tai haista häiritsevästi. Ovatkohan koneen lämmöt ihan oikein tai kalvo asianmukaista? Jos laminointi on työtehtäväsi yrityksessä, ilmoita asiasta esimiehellesi, jotta koko asia tutkitaan kunnolla ja tarvittaessa työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa. Jos teet tuota kotonasi ilman työsuhdetta, pyydä neuvoa laminointiokoneen toimittajalta/myyjältä. Yleisesti muoviteollisuuden työhygieenisesti vaativissa työtehtävissä Muoviteollisuus ry kehoittaa kiinnittämään aina huomiota riittävään kohteen ilmastointiin sekä käyttämään tarvittaessa työn edellyttämiä suojaimia. Emme halua että kukaan sairastuu työssään tai muutoinkaan.

Muovin lujuus kierrätyksessä

Kysymys 04.11.2016:
Heikkeneekö muovipolymeeri kerrätyksessä kuten puupolymeeri?

Vastaus 04.11.2016:
Muovien polymeerien osalta kyllä jokainen uudelleenlämmitys- ja työstökerta aiheuttavat pieniä muutoksia. Yleensä neitseellisetkin muovit on jo "kierrätetty" eli sulatettu ja seostettu muutaman kerran, ennen niiden lähtöä tuotannosta ensimmäiseen käyttökertaansa. Muutokset eivät ole pelkästään sitä, että polymeeriketju pilkkoutuisi ja materiaali heikkenisi. Voi tapahtua jopa lujittavaa ristisilloittumista, hapen liittymistä rakenteeseen. Yleensä myös muovimassan joukkoon eksyy pölyhiukkasia, painoväriä, liimaa tai muuta epäpuhtautta edellisestä käyttökerrasta, mikä voi vaikuttaa mm. kiteytymiseen. Kierrätyksen muutosvaikutuksia osataan myös hallita. Jotkut lisä-aineet, kuten CaO, imevät kosteutta ja happamia jäämiä pois. Voidaan lisätä iskulujuutta parantavia ns. kompatibilisaattoreita, voidaan syrjäyttää jopa happea suojakaasuilla sulatusvaiheessa ja niin edelleen. Siksi on aika vaikea antaa yleispätevää sääntöä siihen, kuinka monta kertaa tavallinen muovi voidaan normaali laitteilla kierrättää. Useita kertoja, jopa useita kymmeniä kuitenkin. Toisaalta jos ajaa liian kuumana ja/tai sekoittaa liian kovilla leikkausvoimilla voi pilata hyvän muovin kerrasta.

PVC vai PE autotalliin

Kysymys 27.10.2016:
Kumpi on kestävämpi autotallissa, PE 300 g/m2 vaiko PVC 500 g/m2 vahvuisena?

Vastaus 27.10.2016:
Missähän autotallin kohdassa näitä n. 0,3 mm paksuja muoveja on tarkoitus käyttää ? Ilmeisesti jonain sulkukalvona? Kesto ei ole juurikaan funktio massa per pinta-ala vaan enemmänkin siihen vaikuttaa millainen stabilointi muoveissa on, mitä niiden puhkaisulujuus ja muut mekaaniset ominaisuudet ovat lähdössä. Samoin kuormituksen laatu, ympäristön lämpötila, kemikaalit jne voivat olla isosti kestoon vaikuttavia. Ihan hyvin molemmat voivat toimia yhtä hyvin tai huonosti. Jos kyseessä on joku höyrynsulkuratkaisu kalvojen pitää olla UV-stabiloituja ja vähintään CE-merkitty, autotallin palosuojavaatimukset taas taitavat puoltaa ainakin pintarakenteessa itsestään sammuvia materiaaleja, jollainen PVC on ilman palonsuoja-aineitakin. Kannattaisi varmaan konsultoida jotain tuon alueen rakennesuunnittelijaa tai vähintäänkin rautakaupan osaavaa rakennuspalvelua ettei tule tehtyä vikahankintaa.

MABS-muovi

Kysymys 15.09.2016:
Hei
Voiko MABS- jätemuovia polttaa energiaksi jätteenpolttolaitoksella?

Vastaus 15.09.2016:
Noihin kysymyksiin vastatakseen pitäisi aina tietää mm. mikä laitos siinä on polttamassa, onko muovissa palonestot tai lasikuidut tms, onko kyseessä vanupuikon vai rekan kokoinen tuote ym. Mutta siis tuo perusmuovi on kemiallisesti hiiltä, vetyä , happea ja jossain Vantaan Energian jätevoimalassa tai Riihimäen jätevoimaloissa, joita lähinnä kysyjä spostiosoitteen perusteella vaikuttaa olevan, polttaminen on todennäköisesti täysin ongelmatonta.

Jatkokäsittely

Kysymys 30.08.2016:
Kuinka käytetty polyamidi hävitetään? Voidaanko polttaa energiaksi esim. Lahti-Energialla? Vai onko käytön jälkeen ongelmajätettä?

Vastaus 30.08.2016:
Eipä normaalissa polyamideissa ole mitään, mikä siitä ongelmajätettä tekisi. Energiahyötykäyttöön PA soveltuu, mutta Lahti-Energian kaasutuskattilaa parempia hyvin isoille PA-tuotteille, kuten verkoille, köysille tai reunaleikkauspaloille yms. saattavat olla arina-tyyppiset jätevoimalat, kuten esim. Tampere, Vantaa tai Riihimäki I ja II.

PE-LD vai LDPE?

Kysymys 12.08.2016:
Hei! Onko kumpikin merkintä kyseisestä muovista oikea? Suunnittelen tässä erään tuotteen pakkausta ja siihen tulee tuo muovin kierrätysmerkintä. Ilmeisesti Suomessa käytetään yleisimmin tuota PE-LD tapaa ja englanninkielisissä teksteissä LDPE. Kiitos paljon vastauksesta!

Vastaus 12.08.2016:
PE-LD on EN-standardin mukainen ja sen pitäisi periaatteessa olla käytössä koko yhtenäismarkkinoilla, jos jotain käyttää. Näin on myös EU-kommisso suositellut. LDPE oli vanha 30 vuotta sitten käytössä ollut lyhenne, jota USA on jäänyt käyttämään ja näköjään aika moni muukin, osa jopa palannut käyttämään.

Fleescet

Kysymys 05.07.2016:
PET



isot virvoitusjuomapullot, tekstiilit (esim. fleecet) onko se 100o/o polyester myös muovia

Vastaus 05.07.2016:
Hei,
Polyesterit ovat synteettisiä polymeerejä. Muovi taas on määritelmän mukaan polymeeri plus täyte- ja muut lisäaineet. Siis kait lyhyin vastaus tuohon on että on.

Selluloosa-asetaatti

Kysymys 29.06.2016:
Hei! Haluaisin saada tietoon mahdollisimman paljon selluloosa-asetaatista.Miten vaikuttaa ihmiseen/ympäristöön?Miten kestää fyysistä/ kemiallista rasitusta,eri lämpötiloja.Kuinka helposti työstettävä?Eri työstö toimintatapoja tai teknologiaaMitä eri selluloosa asetaatin valmistustapoja on?Tai voitteko vinkata jotain aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Vastaus 29.06.2016:
Hei,
Tällä hetkellä selluloosa-asetaatti ei kuulu käytännössä laajakäytöisiin muoveihin. Vinkkaan yhden aika perusteellisen kirjalähteen: Alvar Kulju, Muovien ominaisuudet ja käyttö WSOY, 1972 ss 238..249. Muistelen myös Otatiedon polymeerikemian oppikirjoissa olleen 30 vuotta sitten aika paljon CA-synteeseistä. Ehkä K-Messujen jäätävän suuresta näytteilleasettaja joukosta löytyy nykyisiä tuon materiaalin tarjoajia www.k-online.com/. Dusseldorfiin siis lokakuun lopulla!

Mitä muovia ei voi panna muovikeräykseen?

Kysymys 04.06.2016:
Hei,
pitkän etsimisen jälkeen löysin HSY:n sivuilta tiedon, että PVC-muovia (03) ei pidä panna muovien keräysastiaan. Tämä tieto pitäisi olla luokituskaaviossa. Toinen kysymys: Miksi luokitusmerkinnät ovat niin huonosti tuotteissa näkyvissä?

Vastaus 04.06.2016:
Hei,
Hyvä että haettu tieto löytyi. Muovipakkauskeräyksestä saa tiedot myös www.rinkiin.fi sekä kaikista keräysastioissa olevista tarroista. Toinen kysymys koskenee ns raaka-ainemerkintöjä. Ainakin Suomen muoviteollisuus on täysin valmis laittamaan vaikka millaiset merkinnät ja tunnisteet asiakkaan tilaamiin tuotteisiin. Varsin usein asiakas, kuten pakkaaja ei kuitenkaan koe niitä tarpeelliseksi eikä tilaa mitään lisäpainatuksia. Tuonnin määrä lisääntyy ja siihen emme voi mitenkään vaikuttaa. Lisäksi kaikki markkinat ja muovituotteet hyvin kattava merkintästandardi vielä puuttuu eli ei ole hyvää yhtenäismerkintää kaikille muoveille saati niiden yhdistelmille, Yhtenä asiana on vielä mainittava se, että muovien lajittelu ja hyötykäyttö laitoksissa ei juuri tarvitse merkintöjä vaan perustuu heijastus- ja absorptiospektrien tunnistuksiin sekä tiheyseroihin ja jonkin verran metallinerotukseen (folioidut muovit). Luulen että kohta myös tuo PVC voidaan lajitella automaattisesti laitoksessa eikä kuluttajan tarvitse siitä huolehtia.

Paperietiketit

Kysymys 20.04.2016:
Liimatulla hintalapulla varustetuista hedelmäostopusseista on näillä sivuilla kysymys 16.5.2013. Vastauksessa sanotaan varsinkin hintalapun liiman olevan haitallista muovikierrätyksessä ja suositellaan hedelmäpusseja energiajakeeseen. Mutta onhan lähes kaikissa makkara-, juusto-, liha-jne.pakkauksissa paperinen tuoteseloste tms. Onko niissä jotenkin erilainen liima, vai eikö sitten kuitenkaan nämäkään pakkaukset ole sopivia muovikierrätykseen?

Vastaus 20.04.2016:
Yleensä muovisissa makkara-, juusto-, lihapakkauksissa ei kylläkään ole paperisia etikettejä. Suosittelemme että kaikki pakkaajat käyttävät kokomuovisia ratkaisuja. Jälkeenpäin kaupassa lätkittävät hinta - ja alennuslaput ovat kieltämättä ongelma. Nyrkkisääntö on, että kierrätysprosessiin joutuva 1 g (paperia tai muuta epäpuhtautta) tuhoaa 2-3 g "hyvää muovia" ns. seulaverkkopakassa, minkä lisäksi tosiaan liima tekee oman laatuheikennyksensä loppumassaan. Hedelmäpussi on niin ohut ja kevyt suhteessa siihen tällättävään paperietikettiin, joita jotkut vielä laittavat useita per pussi, ettei kierrätysprosessista oikeastaan tule ulos enää mitään hyödyllistä. Siksi energiahyötykäyttö on järkevämpi ja energiaa kierrätyskin tarvitsee.

Muovin lajittelu

Kysymys 19.04.2016:
Missä tarkalleen sijaitsee lajittelulaitos jossa optiset lukulaitteet? Mihin tarkoitukseen kerätään eri muovit? Miksi ei vain polteta kaikkea kuten kerrotaan esimerkiksi Oulussa tehtävän? Ison kaupungin elävät nauravat pienen paikkakunnan tunnolliselle lajittelijalle, joka on ihmeissään

Vastaus 19.04.2016:
Muovien lajittelulaitos valmistuu Riihimäen Kiertotalouskylään. Muovit kerätään kierrätettäväksi materiaalina uusiin tuotteisiin. Myös Oulusta tuodaan Riihimäelle muovipakkauksia kiertoon. Energiahyötykäyttö täydentää jätemuovien hyödyntämisen 100 %:ksi Suomessa. Molempia tarvitaan - sekä isoilla että pienemmillä paikkakunnilla.

C-kasettien ja koteloiden kierrätettävyys

Kysymys 31.03.2016:
Mulla on paljon C-äänikasetteja. Mikä on niiden muovin tyyppi, eli meneekö kiertoon vai polttoon?
Entä VHS kasetit?

Vastaus 31.03.2016:
Sekalaista muovia olivat kasetit aikoinaan: ABS, PP, PE ja ehkä muutakin. Nauhat olivat päällystettyä PETiä tai PA:ta. Kaikkiaan aika toivottomia kierrätettäviä ovat aiheuttaen melkoista riesaa lajittelulaitoksissakin kun purkautuvat ja jumittavat kuljetinhihnoilla, Asianmukaiseen jätevoimalaan melkeinpä nuo sekajätteen mukana kuuluvat. Onneksi meillä on sellaisia Vantaalla, Tampereella, Riihimäellä, Vaasassa, Oulussa, melkein koko maassa,

Muovirouhe

Kysymys 04.03.2016:
Mistä voin hankkia muovirouhetta (ei kevyttä superlontyyppistä vaan jämkämpää)

Vastaus 04.03.2016:
Hei,
Hyllyyn jääneitä muoveja näytetään kauppaavan esim täällä muovinetti.com/ ja sinne voi laittaa myös ostoilmoituksen,

Kierrätysmuovin uusiokäyttö

Kysymys 19.02.2016:
Sulatatteko muovia ja tätä kautta teette siitä uuden tuotteen?

Vastaus 20.02.2016:
Noin se periaatteessa ja hyvin paljon yksinkertaistettuna menee, nimittäin kestomuovien kierrätys. Suomessa alkaa vuonna 2016 muovipakkausten keräys kierrätykseen ja sen kautta tuleville muoveille tuota kokeillaan Ekokem Oyj:llä. Teollisuuden sisäisille muovivirroille uudelleen sulatus ja kierrätys on toiminut jo pitkään, mutta nämä ovatkin puhdasta ja yleensä yhtä muovia, josta voidaan tehdä helpostikin uusi tuote.

Materiaalinvalinta paloturvallisuuden perusteella

Kysymys 08.12.2015:
Hei

Onko julkaisuissanne ( tai jossain muualla ) luetteloa sallituista muovimateriaaleista käytettävän paloturvallisuusstandardin mukaisesti ( esim. FMVSS 302, DIN 45545 ) ?

Vastaus 08.12.2015:
Hei,
Riippuu aika täysin muovin lisä-aineistuksesta. Kyllä se niin päin menee, että kunkin muovin (kauppanimi+alaluokka) kohdalta pitää paloturvallisuus erikseen tsekata. Esim Aikolonin opaasta niitä standardivastaavuuksia löytyy.
www.aikolon.fi/site/assets/files/1143/aikolon_materiaaliluettelo_2015_web.pdf

Samoin Pasi Järvinen on kerännyt niitä kaupalliseen Muovitietokantaansa, josta saatavilla joku light-versiokin.
www.muovifakta.fi/author/muovifakta2012/

Pvc

Kysymys 03.12.2015:
Pvc:n yleisimmät käyttökohteet

Vastaus 04.12.2015:
On esitetty julkaisussamme PVC Puhuu puolestaan ja kestää. Löytyy sivuiltamme.

Muovin hajoaminen

Kysymys 19.11.2015:
Hei,
Muovi hajoaa hitaasti maassa ja erityisesti merissä, ensin pienen pieniksi hipuiksi. Mitä siitä lopulta tulee? Että lopulta kaikki kemialliset sidokset hajoavat ja ympäristöön jää vain vettä, hiiltä ja esim PVC:stä klooria uusissa yhdisteissä? Miten biohajoavat muovikassit eroavat hajoamistuotteissaan vai ovatko ne vain nopeampia hajoajia?

Vastaus 19.11.2015:
Hei,
Juuri noin se hajoaminen menee ideaalisti loppuun kaikille orgaanisille hiiliyhdisteille, joita muovitkin ovat silikoneja lukuun ottamatta. Aivan kuten kuvaat.

Lisäksi jos muovissa on typpeä, se vapautuu kaasumaisena amiinina tai vastaavana kiertoon ja niin edelleen. Kloori päätyy lopulta suolahapoksi, joka yleensä luonnossa neutraloituu suoloiksi. Muovituotteiden lisä- ja täyteaineet (lasi, talkki, piidioksidi, nokimusta jne) saattavat olla epäorgaanisia aineita, jotka eivät yleensä hajoa biologisesti lainkaan. Perusedellytys biologiselle prosessille on että polymeerin hiiliketju on tarpeeksi lyhyt ja että siinä on entsyymien tartuttavia sivuryhmiä. Lisäksi kaikki tunnettu elämä tarvitsee vettä eli muovin on oltava kosketuksissa jonkinasteiseen kosteuteen hajotakseen täysin biologisesti. Tosin paksu vesikerros taas torjuu UV-säteilyä, joka pilkkoisi ketjuja tehokkaimmin. Luonnossakaan hajoaminen ei läheskään aina mene loppuun eivätkä ainekierrot ole täydellistä. Muutoin esimerkiksi öljyä tai kivihiiltä ei olisi lainkaan.

Biohajoavia muoveja on monenlaisia. Jotkut on tehty materiaalista, jossa polymeeriketjussa on entsyymien kiinnityskohtia valmiina ja noista samoista kohdista myös hiiliketjujen pilkkoutuminen alkaa. Osassa on vain sekoitettu muovin joukkoon ainetta, joka pilkkoo ketjua katalyyttisesti. Tämä vahvistaa UV-valon ja otsonin polymeerejä muutoinkin pilkkovaa reaktiota. Hajoamistulokset tavallisissa tuotteissa ovat vähän ristiriitaisia eikä nopea hajoaminen ole mikään ratkaisu roskiin tai jätteisiin vaan tarkka roskien keruu ja toimitus asialliseen jätehuoltoon. Sen sijaan muovien hallittua biohajoamista voidaan oikeasti hyödyntää erilaissa lääkeannostelulaitteissa ja muissa erikoistuotteissa.

Kovamuovi- käsite

Kysymys 30.09.2015:
Elintarviketurvallisuuden yhteydessä puhutaan kovamuoveista...onko käsite jotenkin määritelty?

Vastaus 30.09.2015:
Kova muovi (rigid plastics) tai jäykkä muovi tarkoittaa aika yleisesti pulloja, rasioita, kanistereita yms jonkinlaisessa muodossa itsekseen pysyviä tuotteita. Toinen tällainen yleisluokka on sitten joustavat tai pehmeät muovit (flexible plastics) eli kalvot, jotka nyt voi rutistaa ja taivutella haluamaansa myttyyn. Itse en ole aikoihin tavannut tätä jakoa niinkään elintarviketurvallisuuden yhteydessä, enemmänkin kierrätysohjeissa, joissa tietyin paikoin on haluttu kokoon vain noita kovia, jotka on hitusen helpompaa tavaraa useimpaan kierrätysprosessiin. Joskus muovien alkuaikoina muovikalvoissa oli elintarvikepuolella sellaisia pehmittimiä, joita ei enää käytetä. Silloin olisin ymmärtänyt että kovamuovi olisi myös pehmitteetön ja siten jotenkin turvallisemmaksi/paremmaksi katsottu. Mutta sittemmin käytännössä ruokapakkauksissa ei ole sellaisia pehmittimiä, ei ole ollut yli 20 vuoteen eli siinä tarkoituksessa tuo jako on käytännössä epäolennainen, pohjansa menettänyt. Samoin uudet ensi vuonna käynnistyvät kierrätyssysteemit ottavat sekä kovat että pehmeät muovipakkaukset.

Muovijätteiden käyttö

Kysymys 21.09.2015:
Mitä muovijätteitä käytetään teollisuudessa hyödyksi? Onko jostain peräti pulaa? LLDPE tunnen vain.

Vastaus 22.09.2015:
Hei,

Lähes kaikki muovijäte voidaan hyödyntää maassamme joko materiaalina tai voimalaitosten polttoaineena. Markkinat ovat nyt aika tasapainossa. Uusioraaka-aineiden kysyntä Suomessa ja maailmalla vaihtelee ellei päivittäin niin ainakin viikottain. Kymmenet kierrättäjät (jotka muuten eivät pidä kauttaan meneviä raaka-aineita lainkaan jätteinä) tyypillisesti soittelevat päivittäin jopa satoja puheluja kontakteilleen tiedustellakseen uusiomuovien kysyntää ja toisaalta kierrätyskelpoisten erien saatavuutta. Harmittavan usein tällä alueella kohtaa epärealistia odotuksia sekä uusiota haluavalla käyttäjällä että jätteen syntypaikalla. Siksi voi joskus syntyä virheellinen kuva pulastakin, kun joku ilmoittaa haluavansa vaikkapa tuhansia tonneja kierrätettyä natur-PE-HD:ta tarkalla sulaindeksillä, jota on vaikea löytää edes neitseellisistä laaduista.,

Muoviteollisuus ry:n uusiomuovijaostossa pyrimme kehittämään jatkuvasti uusiomuovien käyttömahdollisuuksia eri asiakasryhmissä sekä tutkailemme uusion kysyntään vaikuttavia tekijöitä, vientiä&tuontia, suhdanteita sekä muita elementtejä.

pakkausvanne (PET)

Kysymys 26.08.2015:
Mikä estää käytetyn vanteen kierrättämisen uudestaan vanteeksi? Entä muita kierrätettävyyttä rajoittavia tekijöitä PET-vanteessa?

Kiitos vastauksesta jo etukäteen, asian tiimoilta mielessä alkanut pyöriä myös yritystoimintaa.

Vastaus 26.08.2015:
Hei,

Ei kait siinä mitään ylipääsemätöntä periaatteellista estettä ole. Kannattaa kysyä soveltuvia laitteistoja kierrätys- ja vanneratkaisuiden toimittajilta, joista johtavia Euroopassa ovat Erema ja Starlinger
www.erema.at/
www.starlinger.com/en/recycling/
Ehkä suurin rajoite on vannemateriaalien monilukuisuus sekä polymeerin ominaisuusmuutokset, jos laitteisto tai lämmöt eivät ole kohdillaan. Suomessa kierrätettyä PET-vannetta toimittaa ainakin Pramia Plastics Oy

Muuta kuin öljy

Kysymys 02.08.2015:
Hei,
Tarvitseeko muoviteollisuus esim. teollisuusmineraaleja muovin valmistamiseen. Jos tarvitsee niin kuinka paljon? Kiitos.

Vastaus 03.08.2015:
Erityisesti teknisissä muoveissa (ja osassa PVC ja PP -applikaatioita) käytetään merkittävissä määrin erilaisia mineraalitäyteaineita ominaisuuksien parantajana. Jos kolmannes maailman muoveista on tuollaisia täytteisiä ja niissä olisi sellaiset 30 p-% täyteaineita, niin ehkä maailman kokonaismarkkinat olisivat muutaman kymmenen miljoonaa tonnia vuodessa (CaCO3, talkkia, TiO2 plus muuta vastaavaa)

'Filament' suomeksi

Kysymys 21.07.2015:
Hei, 3D -tulostuksessa puhumme filamenteista tarkoittaen sulatettavaa kuitua/materiaalia. Onko sanalle olemassa mitään hyvää, jo käytössä olevaa suomennosta? Filamenttia käytetään paljon, mutta se ei ole suomea ja sen käyttö myyntmateriaaleissa ja -keskusteluissa on siksi kyseenalaista. Olisin kiitollinen kannanostostanne, jos olette tätä pohtineet. Ystävällisin terveisin,
Riitta Mölsä, Ricoh Finland Oy

Vastaus 21.07.2015:
Hei,
Kiitos hyvästä pohtimiseen johtaneesta kysymyksestä. Tosiaan filamentti on vähän suomeen istumaton sana. Kovin paljon emme ole Muoviteollisuudessa tätä ehtineet mietiskellä, mutta mielestämme 3D-printtauksessa eli ainetta lisäävässä valmistuksessa käytetyt filamentit ovat suomeksi lankoja (tarkemmin muovilankoja tai aineslankoja tai tulostuslankoja). Samalla tavalla kuin hitsauksessa termi "welding filament" käännetään sanaksi"hitsauslanka". Jos joku printteri sitten käyttää syötössä erityisen paksua lankaa, aletaan varmaan lähestyä tankoa (muovitankoa). Näin me sitä asiaa täällä prosessoimme ja toivottavasti se on teillekin avuksi. Kommentoikaa, jos olette kovasti eri linjoilla, sillä ei tämä mitenkään kiveen hakattu termistö vielä ole ja käytäntöjä ynnä suosituksia voidaan toki muuttaa kentän haluamiksi täällä Suomessamme.

Ekstruusion vaikutukset ilmanpuhtauteen

Kysymys 10.07.2015:
Syntyykö granulaattiuovin ekstruusiosta hajuhaittoja ja ilmansaasteita lähiympäristölle?

Vastaus 11.07.2015:
Aika minimaalisen vähän syntyy päästöjä ekstruusiosta verrattuna melkein mihin muuhun valmistustapaan tahansa. Toimivassa ekstruusiossa muovi lämmitetään lyhytaikaisesti ainoastaan niin pehmeäksi, että se voidaan massana puristaa jonkinlaisen reiän eli suulakkeen läpi. Muovi ei siis hajoa, pölise, pala tai muutoin vapauta juuri mitään oikein toimivassa ekstruusiossa. Aika harvoin puhtaasti ekstruusiota harjoittavassa firmassa haistaa ilmassa mitään vaikka ihmisen nenä on hyvin herkkä juuri muovien lämpöhajoamistuotteille, etenkin kuumassa ilmassa ja ekstruusio yleensä lämmittää jonkin verran tuotantohallia. Ekstruusio on hyvin laajasti käytetty muovien työstötapa. Sillä tehdään putkia, profiileja ja vaikkapa elintarvikekalvoja sekä nestepakkauskartongit päällystystä. Päästömielessä ekstruusio ja ruiskuvalu työstössä ovat melko samanlaisia. Ekstruusiolla voi työstää melkein mitä hyvänsä kestomuovia. Toki aina on tiedettävä mitä ja miten työstää. Yrityksen on huolehdittava työterveydestä ja – turvallisuudesta sekä ympäristöstään asianmukaisesti. Sen takaamiseksi Muoviteollisuus ry tekee uupumatta yhteistyötä jäsentensä kanssa Suomessa.

Polyesteri

Kysymys 23.05.2015:
Polyesterihän lyhennetään PES. Mitä kirjaimet tarkoittavat? Mikä ero on PETillä ja PESillä? Onko polyesterillä jotakin tekemistä polyeteenin kanssa?

Vastaus 23.05.2015:
Ainakin muovialalla polyestereitä katsotaan olevan kahdenlaisia: Tyydyttymättömiä, joista tehdään kertamuovituotteita (esim. lasikuituveneitä) sekä tyydyttyneitä, joihin kuuluu yhtenä mm. tuo polyeteenitereftalaatti eli PET. PES taas on virallinen lyhenne polyeetterisulfonista, joka on ihan oma kestomuovi. Joskus etenkin tekstiilipuolella näkee että tyydyttyneiden polyestereiden perheestä käytetään lyhennettä PES, mutta en suosittele. Se vaan sekoittaa, Polyeteeni puolestaan ei ole lainkaan eikä mikään polyesteri. Joissain polyestereissä on vaan kemiallisesti katsottuna eteeni-jaksoja rakenteessa, mikä näkyy niiden systemaattisissa nimissä, kuten juuri tuo polyeteenitereftalaatti, jolla ei juurikaan ole sukulaisuutta polyeteenin kanssa. Tämä voi olla vähän monimutkaista ja netti-tieto jopa sekoittaa eikä ole aina oikein. Kannattaa ehkä opiskella kokonaisuutta jostain suomalaisesta muovialan oppikikirjasta niin saa yhden kokonaiskuvan eikä hämäänny niin helposti.

Lujitemuovien co2-päästöt

Kysymys 16.12.2014:
Paljonko 1kg valmistus lujitemuovia tuottaa co2-päästöjä? Vaikka lasikuituvahvisteinen muovisäiliö esom.

Vastaus 16.12.2014:
Hei,
Taas tuli kysymys, johon on hieman vaikea vastata johtuen lujitemuovien ja tuotantoreittien moninaisuudesta. Sinänsä lujitemuovin tuotannon CO2 –päästö, tai oikeastaan CO2 kg-ekvivalentti johtuu hartsin ja lujitteen valmistuksen energian kulutuksen välillisistä päästöistä. Itse raaka-aineista tai materiaaleista CO2:ta ei juurikaan pääse. Kilolle lasikuitua annetaan CO2 ekvivalentteja 1,3- 2,9 kg . Luonnonkuidulle luku voi olla jopa negatiivinen eli se toimii hiilinieluna. Hartseja on myös erittäin monenlaisia. Otetaan joku normipolyesteri ja sille löytyy arvoja 4..8 kg per tuotekilo. Tehdään sitten kuvitteellinen kilo tuotetta hieman oudossa suhteessa 1:1. Tällöin kilo säiliön seinämää olisi tuotettaessa tuottanut keskiarvoisesti noin 4 kg CO2ta. Sitä voisi pienentää eniten lasiuunin ja hartsitehtaan energiavalinnoilla sekä mikäli mahdollista, ottamalla käyttöön muita kuituja ja hartseja. Netistä ja kirjallisuudesta löytyy tarkempiakin tiedonlähteitä laskennan pohjaksi,

Energiajae vai kuivajäte

Kysymys 28.11.2014:
Hei! Mitä energiajae-astiaan laitetuille muoveille tapahtuu?

Vastaus 28.11.2014:
Hei,
Energiajae-astian sisällöstä valmistetaan ns REFiä (Refuse Derived Fuel), joka usein tunnetaan myös SRF:nä (Solid Recovered Fuel). Se on rouhetta tai pellettiä, jossa muoveja tyypillisesti on painosta 20..30 % ja energiasisällöstä yli puolet. SRF:ää on erilaisia normitettuja tuoteluokkia, vähän niinkuin nestemäisillekin polttoaineelle. SRF:ää toimitetaan normaaleihin voimalaitoksiin, joissa sillä sitten tuotetaan sähköä, kaukolämpöä sekä prosessihöyryä. Ilman muoveja SRF:n lämpöarvo olisi aika alhainen. Jonkin verran on yleistynyt myös se, että ennen energiajakeen rouhintaa ja valmistusta noukitaan tiettyjä muoveja eroon, koska niistä saattaa saada paremman hinnan kuin SRF:stä. Muun muassa polyeteeniä menee myös nestemäisen polttoaineen valmistukseen niin sanottuihin pyrolyysilaitoksiin.

Polypropeenin käyttö Suomessa

Kysymys 19.11.2014:
Hei, tarvitsisin opinnäytetyöhön eri muovimateriaalien käyttömääriä Suomen muoviteollisuudessa. Esimerkiksi paljonko käytetään polypropeenia?

Vastaus 19.11.2014:
Tervehdys Jouni,

Tämä on vain arvio, mutta PlasticsEuropen 2013 tilastojenmukaan Suomen muovien käyttö on noin 500 000 tonnia/a ja PP:n keskiarvo-osuus Euroopassa käytöstä on 18,8, % . Joten sanotaan sillä tarkkuudella, että maassamme on markkinaa kaikkiaan noin 100 000 tonnille erilaisia polypropeeneja. PP on hyvin monipuolinen ja laajakäyttöinen muoviryhmä , mutta isoimmat käyttökohteet löytyvät putkista, pakkauksista sekä kuitukangas ja -tekstiilituotteista, joista jälkimmäiset eivät ehkä ihan perinteiseen muoviteollisuuteen edes osu.
PlasticsEuropen sivut
Menestystä opintoihin.

Muovi vs. Metalli

Kysymys 10.11.2014:
Hei,

Haluaisin tietää mikä muovimateriaali olisi kovuudeltaan ja kestävyydeltään kovin, mutta kuitenkin kevyt. Jos vertailukuvana toimisi vaikka metalli.

Vastaus 11.11.2014:
Vastaan tähän materiaalivertailukysymykseen sillä tavoin, että mekaanisesti kestävimmät ja useiden kestävien metallien veroisia muoveja ovat muovikomposiitit. Vaikkapa hiilikuidulla lujitettu epoksi on sellainen ilmailussa laajasti käytetty äärettömän kestävä, mutta samalla kevyt muovi. Pitää muistaa, että kovuus-, lujuus- ja kestävyysparametreja on erilaisia eli kestävyys erilaisiin rasitteisiin muodostaa kullekin materiaalille ominaisen profiilin. Jotkut materiaalit kestävät puristusta ja venytystä, mutta eivät esimerkiksi teräviä voimakkaita iskuja. Lämpötila ja rasitusten yhteisvaikutus sekä aiempi rasitushistoria on kappaleelle hyvä tuntea. Usein on tärkeää myös tietää, miten vaurio sitten lopulta ilmenee, murtuuko kappale osin tai kokonaan vai esim. taipuuko vain alta pois. Kestävyyden ja keveyden puolesta hyvin kiinnostava "uutuusperhe" materiaalien joukossa ovat hybridimateriaalit, joissa on yhdistetty esim metalliverkko ja muovi. Siinä yhdistyvät kahden ihan erilaisen materiaalin ominaisuudet jopa kovempina kuin kummankaan erikseen.

Kierrätysmuovista tekstiilejä

Kysymys 24.10.2014:
Olen törmännyt Yhdysvalloiss osittain kierrätyspulloista tulleesta jätemuovista tehtyihin sukkiin. Voisiko kierrätysmuovista tehdä vedenpitävää ulkoilu- tai sadetakkikangasta? Tai tehdäänkö tällaista jo peräti, ja jos, niin missähän päin maailmaa?

Vastaus 26.10.2014:
Hei,
Todellakin kysymys tuossa on polyesteristä, joka alunperin oli tekstiilimateriaali, mutta josta pystyy tekemään myös virvoitusjuomapulloja. Niinpä nykyiset PET-muovipullot voidaan kierrättää eri tekniikoin joko uudelleen pulloiksi tai kehrätä filamenteiksi ja kuiduksi, josta sitten neulotaan vaikkapa fleece. Tekstiilikierrätys on siirtynyt paljolti Aasiaan ja pullosta-pulloksi -linjoja on muuallakin, muun muassa Suomessa. Kovin vedenpitävää kierrätyspolyesterikangas ei taida olla. Sen voi tietysti kyllästää sellaiseksi esim polyuretaanilla tai pehmitetyllä-PVC:llä. Silloin vain tekstiilin tukirakenne on kierrätysmateriaalia, kuten hyvin usein on kengissä, laukuissa ja vastaavissa. Olen törmännyt maailmalla myös vanhoista mainosjulisteista ja muovipressuista leikellyistä paloista koottuihin erikoisiin vaatteisiin. Siinä voi olla hieman kinkkisiä kompromisseja alkuperäisen tuotteen ja urheiluvaatteelta edellytettävien ominaisuuksien välillä. Nykyisten hengittävien tekstiilien materiaaliominaisuudet: keveys, joustavuus, värinkesto, hallittu läpäisevyys/eristävyys ja muu käyttömukavuus ovat niin korkealle kehittyneitä, että niitä yksinkertaisesti voi olla kaikelta osin vaikea saavuttaa väkisinkin hieman ominaisuuksiltaan rajoitetummalla kierrätysmateriaalilla. Mutta jos löytyy asiakaskuntaa, niin mikä ettei kannata ainakin yrittää.

muovin yleistyminen Suomessa

Kysymys 27.07.2014:
Koska kauppoihin tuli muoviset käyttötavarat ?

Vastaus 27.07.2014:
Muoviset joka kodin käyttötavarat alkoivat yleistyä maassamme toden teolla 1960-luvun alusta. Olihan muovia ollut käytössä jo lähes puolivuosisataa aiemminkin, sähkölaitteiden osissa, äänilevyissä, kammoissa, rasioissa ja vastaavissa hieman erikoistuotteissa, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeinen elintason nousu, muuttunut yhteiskuntarakenne, kasvanut kysyntä sekä valmistustekniikan kehittyminen saivat aikaan yhdessä sen että yhä useammat kodin tuotteet valmistettiin käytännöllisistä muoveista. Oma osansa muovien tuloon kauppoihin oli myös kaupan itsensä muutoksella. Entistä isommissa kaupoissa olikin säännöstelyn ja pula-ajan jälkeen 1960-luvulla tarjolla yhä suurempi valikoima mitä erilaisimpia käyttötavaroita, joita suuret ikäluokat myös hankkivat tarpeisiinsa. Niin muovi yleistyi käyttöön ja koteihin.

Muoviputkien asennusopas 2008

Kysymys 23.05.2014:
Tälläinen opas löytyy Uponorin sivuilta mutta ei onnistu lataaminen, onko se poistunut julkaisu?

Vastaus 23.05.2014:
Hei Kimmo

Ei julkaisua ole poistettu, kokeile meidän sivuilta latausta:
www.plastics.fi/fin/organisaatio/putkijaosto/julkaisut/

ystävällisin terveisin

Lena Jenytin
Muoviteollisuus ry

Uusiomuovi

Kysymys 05.05.2014:
Mitä tuotteita voidaaan valmistaa uusimuovista? Ja missä päin Suomea sijaitsee öljynjalostamo?

Vastaus 06.05.2014:
Tarkoittanet kierrätetystä uusiomuovista ? Niitä on monenlaisia ja voisi olla helpompi kertoa, mihin uusiomuovin käytölle on rajoituksia: Kierrätetyn muovin eli uusiomuovin käytölle on käytännön rajoitteita elintarvikekontaktituotteilla, terveydenhuoltoon tarvittavissa tuotteissa ja muilla hyvin herkillä käyttöalueilla. Muutoin ei ole juurikaan rajoituksia, jos vain muovi on puhdasta ja huolella valmistettu sekä siitä on kunnon dokumentit. Suomessa on öljynjalostamot Porvoossa ja Naantalissa. Niistä lähinnä Porvoosta saadaan neitseellisen muovin valmistukseen meneviä sivuvirtoja.

Muovi

Kysymys 28.04.2014:
Mikä on PET muovin eilinkaari?

Vastaus 29.04.2014:
Hei,
PET-muovin elinkaaresta löytyy paljon dataa esim googlaamalla PET LCA ja suomeksi vähän vähemmin PET elinkaari.
Lyhyesti kuvattuna PET valmistetaan kemian teollisuuden perusmolekyyleistä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea. Näin saadusta PET-muovista voidaan laadusta riippuen tehdä pulloja, kalvoja, teknisiä osia tai tekstiilikuitua. Käytön jälkeen PET voidaan kierrättää tai käyttää energialähteenä.

Polypropeeni tuotteiden valmistus

Kysymys 17.04.2014:
Miten polypropeeni tuotteet valmistetaan?

Vastaus 17.04.2014:
Niin ensin tietty pitää valmistaa polypropeeni eli PP omassa tehtaassaan. Asioita aika paljon yksinkertaistaen, tämä 1. vaihe tapahtuu siten, että kaasumaista hiilivetyä nimeltään propeeni liitetään pitkiksi ketjuiksi reaktorissa. Kaasumainen aine muuttuu täten ensin vahamaiseksi ja ketjujen yhä kasvaessa, kiinteäksi ja lopuksi prosessista saadaan ulos, sitä eri tavoin ohjaamalla erilaisia PP-laatuja eri käyttöön. PP onkin yksi monipuolisimmista muoveista ellei monipuolisin. Sitä löytyy naruista ja keksipaketin kääreistä aina auton puskureista, putkista, pulloista ja vaikka mistä. Kaikki PP ei ole yhtä ja samaa vaan ketjujen rakenne voi olla eri, niissä voi olla mukana muutakin kuin propeenia ja sitten vielä aina muoviin käytännössä lisätään tarpeeelliset täyte- ja lisäaineet ennen varsinaisen tuotteen tekoa. No kun on saatu petrokemian tehtaassa aikaan kunnon haluttu PP, niin sen ostaa tuotevalmistaja. Jälleen jätetään tässä paljon yksityiskohtia pois, mutta kuvataan, että tuotevalmistaja syöttää riisinjyvää muistuttavaa PP-granulaattia tuotteenvalmistuslaitteeseen, jossa muovi lämmitetään ja sitä sekoitetaan, jolloin se pehmenee ja muuttuu muovattavaksi. Tällainen lämmin muovimassa voidaan sitten puristaa muottiin tai vetää suulakkeen läpi putkeksi, kuiduksi, kalvoksi, profilliksi, miksi se nyt onkaan tarkoitus valmistaa. PP:n ominaisuuksiin usein kuuluu, että se voidaan tässä vaiheessa myös orientoida eli nuo hiillivetyketjut voivat asettua yhteen suuntaan ennen jäähtymistä, jolloin tuottesta tulee hyvin vahva. Näin se valmistus periaatteessa tapahtuu.

Komposiittirakenteet

Kysymys 20.11.2013:
Hei! Onko tutkimustietoa/kokemusta voiko kotimaisten puulajien sahajauhoa(purua) käyttää lujijte(kuitu)materiaalina tehtäessä kestomuovituotteita?

Vastaus 20.11.2013:
Hei,
Kyllä käytännössä varmaan kaikki kotimaiset puulajit on käyty läpi ja kokeiltu. Lehtipuujauho on pihkattomana parempi kuin havupuu. Toimivuus riippuu tietysti siitä, minkä kestomuovin kanssa seosta yrittää. Sahajauho ei juuri lujita mitään vaan toimii lähinnä täyteaineena. Puusta tehty sellukuitu jo sitten voi tuottaa joitain lujittaviakin ominaisuuksia. Pestystä kuidusta myös pihka ja muut haihtuvat puun komponentit ovat lähes poissa. Puun ja muovin liitossa pitää huomioida se, että puu imee kosteutta ja muovin työstölämpö ei saa toisaalta lähestyä puun hiiltymistä. Sekoittamisen voi tehdä normaalissa sekoitusekstruuderissa tai kartio-sellaisessa . Aikoinaan Suomessa kehitettiin myös mielenkiintoinen tapa tehdä muovin polymerointia puun sisällä eli kyllästää huokoinen puu täysin muovilla, ei pelkästään ympäröidä sitä sillä. En tiedä, mitä sille innovaatiolle nyt kuuluu.

epoksi

Kysymys 30.08.2013:
Hei. Voiko 2 komponenttisista kertamuoveista valmistaa puristustekniikalla tuotteita? Miten tämä tapahtuu?

Vastaus 30.08.2013:
Kyllä on todellakin olemassa tekniikoita, joilla 2-komponentti kertamuovit ikään kuin ruiskuvaletaan muotoon. Nämä eivät ole kovin yleisiä ja silloin yleensä haetaan erittäin lujia muovituotteita. Yleisin tekniikka on nimeltään RIM eli reaction injection moulding ja sen tyypillisin raaka-aine on polyuretaani, jonka lähtöaineet ovat eri säiliöissä, sekoittuvat ruiskuttaessa ja kovettuvat muotissa. Myös kestomuovit voivat tietyillä lisäaineilla ristisilloittua kestomuoveiksi ruiskuvalussa. Muoviteollisuus ry:n jäsenistä mm. Junkkari Muovilla on tämän alueen spesiaaliosaamista.

Muovikalvot

Kysymys 26.06.2013:
Tarvitsen pehmittäjistä vapaasta muovikalvosta valmistettuja A4-kokoisia muovikalvoja postimerkkikohteiden keräilytarkoitukseen. Miten on merkitty tämänlaatuinen muovi?

Vastaus 26.06.2013:
Ei niille mitään erityistä merkkiä ole. PVC-kalvoissa on aina joitain pehmitimiä. PP (polypropeenissa) tai PETissä ei ole pehmittimiä. Ehkä hankintapaikkoja osaisi paremmin neuvoa joku filatelistiseura esim. www.filatelia.net?

Öljynkulutus muovien valmistuksessa

Kysymys 26.06.2013:
Paljonko öljyä kuluu valmistaessa esimerkiksi 1 kg muovia ja paljonko se on eri (yleisimmillä) muovilaaduilla ?

Vastaus 26.06.2013:
Muovien öljyn kulutus riippuu tuotannossa paljon siitä, mikä niin kutsuttu syöttöaine meillä on käytössä. Se on myös ratkaisevaa, millainen on yleinen energiatuotantomme. Tyypillisimmät muovien syöttöaineet ovat polttoainejalostuksen (siis bensan ja maakaasun yms.) C2- ja C3-sivuvirrat, jotka luultavimmin ilman muoveja ohjattaisiin jalostamon soihtuihin poltettavaksi.

Vanha, hieman jo virhellinenkin, nyrkkisääntö on että jos teemme 1 kg:n polyeteenia, tarvitaan 1,6 kg sopivia kaasumaisia hiilivetyjä, jotka siis voivat olla öljystä, maakaasusta tai vaikka biomassan kaasutuksesta, sillä ei sinänsä ole niin merkitystä. Yksi kilo hiiltä ja vetyä jää itse muoviin, 0,6 kuluu energiana ja hävikkinä. Kaiken materiaalin tuotannossa tarvitaan samalla tavalla oheisenergiaa, joka tuotetaan jollain ja jota ei saa takaisin millään.

Vähiten öljysidonnainen valtamuovi on PVC, jonka lähtöaineesta merkittävä osa on ruokasuolaa. Lisäksi on syytä muistaa, että normaalissa muovituotteessa vaikkapa voirasiassa on jopa yli puolet jotain täyteainetta, esim CaCO3, joka ei ole öljypohjaista sinänsä. Syksyllä 2010 Brasiliassa on alettu valmistaa teollisessa mittakaavassa sokeriruokopohjaista polyteenia, jonka tuotannossa tarkoituksella vältetään kaikkea maaöljyn käyttöä.

Lisää öljytipasta videosta Pari tippaa öljyä - Älä viskaa muovia mäkeen

Polyeteeni

Kysymys 26.06.2013:
Miten polyeteeni muovi valmistetaan?

Vastaus 26.06.2013:
Yleisimmin polyeteeniä tehdään johtamalla öljynjalostuksen sivutuotteena melko suoraan saatavaa eteeni-kaasua reaktroriin, jossa eteenin (H2C=CH2) kaksoisidokset kovassa paineessa, lämmössä ja katalyyttien läsnäollessa avautuvat ja liittyvät toisiin eteeni-molekyyleihin. Molekyylien ketju kasvaa, kaasu alkaa muuttua vahamaiseksi ja lopulta kiinteäksi polymeeriksi, tässä tapauksessa siis polyeteeniksi. Lähtöainetta eli eteeniä saadaan myös vaikkapa lohkaisemalla vettä etanolista eli se voi periaatteessa olla myös biopohjaista. Polyeteenejä on hyvin paljon erilaisia. Lopputuote saadaan vaihtelemaan prosessiolosuhteiden mukaan, tai kun eteenin sijaan tai kanssa polymeroidaan muita kaksoissidoksellisia lähtöaineita. Valmiiseen polyeteeniin voidaan myös sekoittaa ominaisuuksia muuntelevia komponentteja tai sitä voidaan vaikkapa oksastaa tai ristisilloittaa eli liittää polymeeriketjuun kemialllisia (pääte)ryhmiä, joilla polyeteenin ominaisuudet muuntuvat erittäin laajassa kirjossa. Polyteeeni on englanniksi polyethylene ja tällä sanalla hakemalla löytyy netistä hyvin paljon myös valmistusta käsiettelevää informaatiota.

Muovilyhenne OPP

Kysymys 26.06.2013:
Mitä tarkoittaa lyhenne OPP?

Vastaus 26.06.2013:
OPP tarkoittaa orientoitua polypropeenia. Kun muovissa olevat polymeeriketjut saadaan asettumaan samansuuntaisesti (siis orientoitumaan), on tuloksena huomattavasti vahvempi materiaalirakenne kuin jos polymeeriketjut ovat sattumanvaraisina syheröinä ilman mitään tiettyä suuntaa. Orientointi saadaan yleisimmin aikaan venyttämällä soveltuvaa muovia juuri oikeassa lämpötilaikkunassa niin, että ketjut ensin orientoituvat ja sitten jähmettyvät paikoilleen. Orientaatio säästää raaka-aineita, koska vaikkapa kalvosta voidaan tehdä sen avulla paljon ohuempi. Joissain sovellutuksissa, kuten polypropeeniköysissä, orientointi on tuotteen toiminnan kannalta kaiken a ja o.

Muovin polttaminen kotioloissa

Kysymys 26.06.2013:
Voiko minkäänlaista muovia polttaa omassa tulisijassa?

Vastaus 26.06.2013:
Aika varauksella pitää kotipolttoon suhtautua sillä eipä se oma tulisija mikään varsinainen roskien polttolaitos ole. Muutoinkin kaikki roskat tulisi aina ensisijaisesti toimittaa järjestettyyn jätehuoltoon. VTT:n tutkija Eija Alakangas on koonnut asiat aika hyvin yhteen tässä linkissä:

Muovin poltto-ohje

Muoviteollisuuden asiakkasryhmät

Kysymys 26.06.2013:
Mitkä ovat muoviteollisuuden merkittävimmät asiakasryhmät? Mitkä teollisuudenalat ovat muoviteollisuuden asiakkaita kuluttajien lisäksi?

Vastaus 26.06.2013:
Itse asiassa muoviteollisuuden suorana asiakkaana on aika harvoin tavallinen kuluttaja. Asiakasjoukkomme on kuitenkin lähes äärettömän laaja. Suuria ja suoria asiakasryhmiä ovat pakkauksia hankkivat elintarvikepakkaajat sekä erilaisia laitteita valmistavat firmat tilatessaan pakkauksia ja muovisia laitteiden osia. On vaikea keksiä teollisuuden alaa, joka toimisi nykyisin ilman muovin apua jossain muodossa.

Useissa asiakasketjuissa on välissä tukkuja ja tuotemerkin haltijoita, joiden kautta muovituotteet myydään asiakkaille. Näitä ovat esim. terveydenhuollon muovituotteet, maatalousmuovit ja miksei rakentamisenkin muovituotteet, jotka usein välitetään jonkun tukkuportaan kautta.

Valtio, kunnat ja kaupungit ostavat yhdessä yhteiskunnan tarvitsemia muovituotteita teollisuudeltamme melko paljon suoraankin.

Raakamuovien ja muovivalmisteiden hintakehitys

Kysymys 26.06.2013:
Mikä on raakamuovin ja muovivalmisteiden hinta ja hintakehitys.
Mistä se muodostuu ja voiko hintakehitystä seurata?

Vastaus 26.06.2013:
Nuo kaikki hinnat muodostuvat alallamme aina vapaasti ostajan ja myyjän välisessä kaupan käynnissä. Mitään pörssiä tai vastaavaa seurantaa ei muoveille tai muovituotteille ole. Joissain ulkomaisissa ammattilehdissä julkaistaan hintaseurantoja, joiden taustoista tai oikeellisuudesta Muoviteollisuus ry:llä ei ole mitään käsitystä emmekä seuraa niitä.

Millainen olisi muoviton maailma?

Kysymys 16.05.2013:
Millainen olisi muoviton maailma?

Vastaus 16.05.2013:
Kylläpä siinä maailmassa melkein kaikki nykyisin tunnetut toiminnot pysähtyisivät. Aika lailla voisi olla pimeää, kylmää ja kurjuutta ympärillämme. Kuinka liikkuisimme, asuisimme tai viestisimme toisillemme? Millainen olisi tuotteiden säilyminen tai terveydenhoito? Olisimmeko edes kaikki täällä ilman muoveja? Kuvitelkaa vapaasti ja peilatkaa todellisuuteen! Muovit ovat meille nykyisin aivan oleellinen ja itsestään selvä materiaalivaihtoehto. On ihan hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään muovien merkitystä ja sitä, miten saamme niiden avulla aikaan vieläkin parempaa.