Kuva: Exel Composites OyjExel Composites Oyjn ikkunanpesuteleskooppi.jpg

Ajankohtaista

Muoviteollisuuden uutisia sekä tiedotteita, tapahtumia ja uutiskirjeitä

Kuluttajamuovien kierrätystä kehitettävä edelleen Suomessa

Kuluttajamuovien kierrätystä kehitettävä edelleen Suomessa

Vesa Kärhä (vesa.karha a plastics.fi), 4.4.2021

Yleisradion MOT-ohjelmassa käsitellään 5.4.2021 Suomen muovien kierrätystä.

Suomessa on pitkään, ensimmäisestä öljykriisistä lähtien, ollut muovien kierrätystä uusiksi tuotteiksi. Perinteisiä esimerkkejä ovat lannoitesäkkien, AIV-kanistereiden ja muovisten virvoitusjuomapullojen kierrätys uusiomuoviksi, josta valmistetaan sitten uusia tuotteita.

Maassamme vallitsi 1980-luvun lopulta monen vuosikymmenen ajanjakso, jolloin valtaosa muovipakkauksista meni maamme sadoille kaatopaikalle. Silloinkin maamme muoviteollisuus kierrätti osan uusiomuoviksi. Maassa toimi vuosituhannen vaihteessa toistakymmentä muovien kierrätyksestä elinkeinonsa puhtaasti saanutta yritystä.

Toimintaympäristö muuttui hyvin vahvasti 2000-luvun alussa. Muovinkierrätys nousi isoon huomioon, etenkin kuluttajien muovien kierrätys. Silloin Suomeen rakennettiin varsin nopeasti jätevoimaloita yhteensä kymmenkunta, joissa muovien korkeaa energiasisältöä hyödynnettiin muun sekajätteen osana sen sijaan, että se olisi haudattu aiempaan malliin kaatopaikoille. Välivaiheena täällä oli malli, jossa luotiin käytetylle muoville laatustandardit, joiden avulla normaalin voimalan oli mahdollista hankkia sitä polttoaineeksi.

Pienet kierrättäjät myivät maassamme liiketoimintojaan vuosituhannen vaihteessa isoille ympäristöalan yrityksille, jotka nostivat tekemistä teollisempaan suuntaan. Vain muutama pienempi yrittäjä jatkoi, pääosin teollisuuden ja elinkeinotoiminnan helpommin kierrätettävän muovin kierrätyksessä. Kaatopaikat sulkeutuivat käytännössä muoveilta 2016 ja Ekokem investoi uraauurtavaan kuluttajamuovipakkausjalostamoon Riihimäellä joka MOTissakin on esillä.

Koko Euroopassa on levinnyt 2000-luvun valtava poliittisvetoinen muovikierrätysinto, josta alueen oma kierrätyskapasiteetti ja kysynnän realiteetti jäivät pahoin jälkeen. Näitä on nyt jälkikäteen pyritty korjailemaan, saattamaan normisto sekä teollinen kyky vastaamaan jätemääriä. Osa ohjaustoimista on edistänyt asiaa kuten kaatopaikkakielto, mutta osa kuten EU-tulojen kerääminen kierrättämättömästä muovista tai muovien itsetarkoituksellinen välttäminen tai maailman viennin sulkeminen kaikelta käytetyltä muovilta eivät taas oikein johdonmukaista hyvää ole saaneet aikaan. Osa EU-maista antaa yhä kierrätysliiketoiminnalle ja markkinalle tilaa, osassa taas on menty ohjaus- ja hallintomalleihin, joissa kierrättäjä jää suorastaan huomiotta. Varat kuluvat muovien keräämiseen ja kuskailuun, mikä ei suinkaan takaa hyvää kierrätystä.

Kun kuluttajamuovipakkaukset on saatu kerättyä, koossa ei ole lähellekään kelvollista raaka-ainetta tai kauppatavaraa. Pakkaukset (tai muutkin tuotteet) on lajiteltava, puhdistettava ja prosessoitava uudelleen käyttöä varten. Laatu vaihtelee hyvin suuressa haarukassa. Myös lopputuotekysyntä ohjaa, mitä lajittelulaitoksen kannattaa ottaa erilleen virrasta, minkä antaa jäädä rejektiin, josta sitten vielä voidaan ottaa energia talteen. Lajittelulaitokset ottavat talteen yleensä PE, PP ja PET –muoveja. PS –pakkausmuovia tulee Suomessa vähän, mutta maailmalla sitä on virrassa enemmän ja siihenkin on satsattu. Mutta juuri mikään lajittelulaitos ei saa jätevirrasta yli 70 % materiaaliksi, usein jäädään jopa alle 50 % sisään syötöstä. Tätä saantoa pitää parantaa teknisesti, mutta ei ole realismia ajatella, että se tapahtuisi halvalla tai hetkessä tai että se nousisi lähelle 100 %, ei edes missään kemiallisessa kierrätysprosessissa. Aina on hävikkiä ja materiaalikiertoon kelpaamatonta joukossa, jopa suljetuissa panttijärjestelmissä.

On hyvä, että MOT-ohjelma tuo tätäkin kierrätyspuolen arkitodellisuutta ja uusiomuovista tuotteita valmistavia muovialan kotimaisia yrityksiä esille. Kuluttajapakkausten haasteellisuus ja iso rejektivirta on varmasti tullut yllättävänä eteen jopa monelle kierrätysalan ammattilaiselle, jotka perinteisesti ovat olleet melko tiukkoja ottaessaan jäte-eriä sisään. Toivotaan, että ihmisten keräysinto ei tästä sammu ja että saamme Suomeen nopeasti uutta parempaan lajitteluun ja prosessointiin pystyvää muovinkierrätyslaitoskapasiteettia sekä tekniikkaa ja taloutta näiden tehokkaampaan pyörittämiseen. Ensin sen puolen pitää olla kunnossa, sitten vasta muotoilla rationaalinen muovien keräys: Erillinen, keskitetty tai mikä nyt ruokkiikaan pystyviä kierrättäjiä ideaalisti.

Takaisin