<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-1" ?><rss version="2.0"><channel><title>Muoviteollisuus ry</title><link>http://www.plastics.fi/</link><copyright>Muoviteollisuus ry</copyright><description>Muoviteollisuus ry</description><item><guid isPermaLink='false'>968f152ec3594c2737a07e475da67d20</guid><title>Muovipoli porskuttaa ja palvelee muovialaa</title><link>http://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista//?nid=195</link><pubDate>Tue, 15 May 2012 11:15:00 +0300</pubDate><description>Muovialan kehittämiskeskus Muovipoli Oy perustettiin vuonna 1998 Nastolaan. Alueelle on sijoittunut paljon merkittävää suomalaista muoviteollisuutta, kuten esimerkiksi Wipak Oy ja Uponor Suomi Oy. Muoviteollisuus ry on yksi Muovipolin perustajaosakkaista.  

Muovipolin asiakaskuntaan lukeutuu niin suuryrityksiä muoviteollisuudesta sekä kone- ja laitevalmistajien puolelta, kuin pieniä pk -sektorin toimijoita.
Muovipoli Oy:n hyvä vire jatkui edelleen vuonna 2011. Liikevaihto laski jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tulos parani ja oli selvästi plussalla. 

Vuoden 2012 alun uusien asiakasprojektien myötä liikevaihdon odotetaan kasvavan vuonna 2012 jopa  40 %. Varsinkin testaus- ja laboratoriopalvelujen kysyntä on ollut kasvussa. Useimmin kysyttyjä testauspalveluja ovat muovituotteiden laadunvalvontatestaukset, mutta yhä enemmän tehdään erilaisia materiaalitutkimuksia ja -analyysejä, tuoteominaisuuksien testauksia sekä tutkitaan raaka-aineita ja tuotantoprosesseja.  

Laajoista julkisesti tuetuista kehitysprojekteista luovuttiin tietoisesti muutama vuosi sitten. Muutoksen myötä liikevaihto kutistui, mutta toiminta on ollut siitä lähtien kannattavaa. 

Muovipoli Oy työllistää tällä hetkellä neljä muovitekniikan osaajaa.  Testaustoiminnan lisäksi Muovipoli tarjoaa myös muita muovitekniikan asiantuntijapalveluja sekä tarvekohtaisesti räätälöityjä yrityskoulutuksia. Lisätietoja: sauli.eerola@muovipoli.fi, 


</description><author>vesa.karha@plastics.fi</author></item><item><guid isPermaLink='false'>c0bd649967293f3728bff561dcd43f2f</guid><title>Suurta tarkkuutta muovisen höyrynsulkukalvon valintaan jatkossa ! </title><link>http://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista//?nid=194</link><pubDate>Thu, 10 May 2012 09:21:00 +0300</pubDate><description>Muoviteollisuus ry on joutunut standardisoinnin sääntöjen mukaisesti kumoamaan kansallisen standardin SFS 4225 koskien pehmeästä polyeteenistä (PEL) valmistettuja vesihöyrynpitäviä muovikalvoja, joita käytetään rakentamisessa tiivistämiseen rakenteiden ilmanpitävyyden parantamisessa sekä höyrysulkuina estämään sisäilman kosteuden tunkeutumisen rakenteisiin. 

Tiivistyskalvona muovin on kestettävä vuosikymmeniä. Tavallinen muovikalvo heikkenee lujuusominaisuuksiltaan ellei sitä ole käsitelty kosteuden- ja lämmönvaihteluiden ynnä muiden ikääntymistekijöiden vaikutusta vastaan. Tästä on ollut vuosien takaa, ennen SFS 4225:tä, hyvinkin ikäviä kokemuksia. 
  
Kansallinen standardi oli voimassa ja toimi hyvänä ohjeena kaikille rakentajille, suunnittelijoille, talotehtaille ja muille yli 20 vuotta. Siitä oli käytännössä pakosti luovuttava, koska tälle rakennustuoteryhmälle tuli laajempi ja jossain määrin toisenlainen eurooppalainen standardi SFS-EN 13984. Eurooppalainen standardi ei takaa muovikalvolle kaikkia niitä ominaisuuksia, mitä kumotussa oli asetettu vaatimukseksi. 
  
Muoviteollisuus ry:n jäsenistä Rosenlew RKW Finland Oy toimittaa edelleen luotettavaa ja toimivaa tiivistyskalvoa, joka käytännössä täyttää sekä uuden eurooppalaisen että vanhan kansallisen standardin vaatimukset.   
  
  
</description><author>vesa.karha@plastics.fi</author></item><item><guid isPermaLink='false'>22e096f09d4419619cdb119c2294a9a7</guid><title>Muovisia varaosia ihmisille</title><link>http://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista//?nid=193</link><pubDate>Mon, 07 May 2012 13:04:00 +0300</pubDate><description>Tampereen teknillisen yliopiston biolääketieteen tekniikan laitokselta on valmistunut väitöstyö joka käsittelee biohajoavasta polymeeristä valmistettujen kuitujen ominaisuuksia, sekä niistä valmistettujen implanttien ja tukirakenteiden ominaisuuksia.

Väitöstyön tekijä, DI Ville Ellä, on tutkinut sekä kuituja että niistä valmistettuja rakenteita kuten esimerkiksi erilaisia implantteja ja korjaustuotteita. Implantit voidaan valmistaa tekstiilitekniikan keinoin jolloin tuotteiden säätäminen ja räätälöiminen käyttökohteeseen sopiviksi on mahdollista.

Nykyisen biolääketieteen tärkeimpiä tavoitteita on saada ihmisen solut toimimaan yhdessä biohajoavien tukirakenteiden kanssa. Tämän mahdollistamiseksi on implantin rakenteen oltava läpihuokoinen jotta solut pääsevät sisälle rakenteeseen ja voivat täyttää sen. Aineenvaihduntatuotteiden on myös päästävä ruokkimaan soluja. Rakenteen biohajoavuus on välttämätöntä jotta ihmisen omat solut voivat pikkuhiljaa korvata tukirakenteen ja näin myös paranemisprosessi on mahdollisimman tehokas. Biohajoavuus takaa myös sen että proteesin tai tukirakenteen voi jättää ihmisen elimistöön eikä poistoleikkausta tarvita.

Ellän työn tulokset osoittavat että kuitujen soveltuvuus tämän tyylisiin käyttökohteisiin on hyvä ja eri sovellusmahdollisuuksia on monia. Työssä myös todettiin että kuidun hajoamiskäyttäytymistä on vaikea ennustaa jos ei kuidun prosessiparametrit ole tarkasti tiedossa. Koska materiaaleja käytetään ihmiskehossa, tulee koko valmistusprosessi ja sen vaikutukset olla täysin tunnettuja.

Ehkä jo lähivuosina erilaisia kehomme toimintoihin sopeutuvia muovituotteita voidaan käyttää tukirakenteina. Näin teknisesti kehittynyt biohajoava muovi voisi parantaa huomattavasti ihmisten elämänlaatua.

Muoviteollisuus ry onnittelee TkT (väit.) Ellää sekä kiittää kaikkia POPROK-tutkijakoulun tuloksellisen työn mahdollistaneita tahoja.
</description><author>Rasmus.Pinomaa@chemind.fi</author></item><item><guid isPermaLink='false'>6ced91a5e3c6dd66037c69c5280f49d5</guid><title>Muoviteollisuuden kevätkokous onnistui ja innosti</title><link>http://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista//?nid=192</link><pubDate>Wed, 25 Apr 2012 11:02:00 +0300</pubDate><description>Muoviteollisuus ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.4.2012 sujui aurinkoisissa ja hieman yllätyksellisissäkin merkeissä. 

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen juhlapuhuja Sirpa Pietikäinen esiintyi kuulijakunnalle netin välityksellä sairastapauksen johdosta. Sekin esitys hoitui lopulta nykytekniikalla mallikkaasti ja resurssitehokkasti ilman fyysistä matkustamista. 

Pietikäinen viritti muovialaamme pohtimaan syvällisesti resurssitehokkuutta sekä uusia toimintakonsepteja kilpailutekijöinä globaaleilla markkinoilla.  

Sinänsä muovit ovatkin äärettömän niukasti luonnonvaroja tarvitsevia materiaaleja, joita ilman íhmiskunnan nykykulutus olisi todella raskaampaa luokkaa. Silti selvästi kevätkokouksessa aisti, miten yrittäjät heti lähtivät ideoimaan esityksen pohjalta muun muassa uusia ympäristönhoito-, palvelu- ja vuokrauskonsepteja osana omaa liiketoimintaansa.  

Muoviteollisuus ry kiittää kevätkokouksen osallistujia sekä erityisesti Sirpa Pietikäistä, joka sai ajan ja kiinnostavan esitelmän meille kaikista vaikeuksista huolimatta järjestymään. 

Tilaisuudessa julkaistiin myös </description><author>vesa.karha@plastics.fi</author></item><item><guid isPermaLink='false'>c9929b8b23e90cb495b7405596818014</guid><title>Futuro -talo tulee taas</title><link>http://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista//?nid=191</link><pubDate>Fri, 20 Apr 2012 11:53:00 +0300</pubDate><description>

Muoviteollisuus ry:n lujitemuovijaoston puheenjohtaja Erkki Lappi restauroi ammattitaidolla ja antaumuksella legendaarista muovista Futuro -taloa. 

Puolen vuoden puunaamisen ja alkuperäisyyttä tarkoin kunnioittavan korjausten jälkeen talo kiiltelee jo upeasti Lapin hallissa Virtasalmella.  

Ekin Muovi Oy:n perusteellisen kunnostuksen jälkeen tämä hieno  harvinaisuus siirretään 60-luvun alkuperäisessä kuosissaan Savon metsistä Espoon kaupungin Näyttelykeskus Weegeehen.  

Kunnostustarina kokonaisuudessaan ja kuvineen YLE:n Etelä-Savon sivuilla: 

</description><author>vesa.karha@plastics.fi</author></item><item><guid isPermaLink='false'>b08ecb06190684001264e7e84e099904</guid><title>Millainen muovituote oikeasti soveltuu elintarvikekontaktiin ? </title><link>http://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista//?nid=190</link><pubDate>Mon, 16 Apr 2012 15:22:00 +0300</pubDate><description>Mikä on elintarvikemuovi ? Onko sellaista käsitettä edes tarkkaan ottaen olemassa ? Voinko käyttää tätä tai tuota tätä pakkausta ruoan säilytykseen tai pakkaamiseen? Miksi kiinalaisessa potan tapaisessa  kulhossa lukee &quot;Food Plastics&quot; ?

Olemme lisänneet sivuille yleiskuvauksen niistä perusperiaatteista, joita noudattamalla tuotteen voidaan Suomessa asianmukaisesti ilmoittaa olevan elintarvikekontaktiin kelvollinen. 

Tätä asiaa kysytään usein. Markkinoilla on hyvinkin löyhää ja vapaata tulkintaa materiaalien elintarvikekontaktiasioissa. Muoviteollisuus ry:ssä toimii erityinen food contact -ryhmä, joka välittää valmistusketjussa tietoa jäsenilleen oikeista saäädösten mukaisista toimintatavoista jopa ennakoivasti.  

Muoviteollisuus ry katsoo, että koska eurooppalaiset säädökset asian suhteen ovat hyvin tarkat ja perusteelliset ja ne on laadittu kuluttajan hyvinvoinnin turvaamiseksi takaamiseksi, niitä pitäisi kaikkien tarkoin noudattaa. Myös valvonnan tulee olla kattavaa ja ulottua vahvasti myös tuontiin.   

</description><author>vesa.karha@plastics.fi</author></item><item><guid isPermaLink='false'>8a9ec69129c7d3978768e725e7388a7e</guid><title>Asianmukainen muovirakenne on turvallinen</title><link>http://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista//?nid=189</link><pubDate>Fri, 13 Apr 2012 11:26:00 +0300</pubDate><description>Kansallisena tapaturmapäivänä eli perjantaina 13. huhtikuuta on mediassa levinnyt huolta erityisesti maatalousrakennusten paloturvallisuudesta Suomessa.

Muoviteollisuus ry:n rakennuseristeitä valmistavat jäsenyritykset tekivät monta vuosikymmentä jaostoissamme työtä juuri paloturvallisuuden kehittämiseksi sekä tuote- että rakennekehityksen kautta. 

Jaostojen työ kantoi varsin hyvin hedelmää 2000-luvun alkuun asti, jonka jälkeen vakuutusalan mukaan rakentamisessa sijaa valtasivat erilaiset helposti asennettavat ja edulliset lämmöneristeet. Tällaisia olisi käytetty muun muassa eläinsuojien katoissa, jossa niiden roolia paloissa nyt selvitetään. 

Muoviteollisuus ry toteaa, että tällaisetkin rakenteet ovat paloturvallisesti toteutettavissa, mutta se edellyttää osaamista ja asianmukaista toteutusta eikä ylenpalttinen säästötavoite ole turvallisuuden tae. Kotimaisesta tuotteesta saa yleensä helpommin asiallista opastusta ja tietoa kuin tuontituotteesta. 

Palosuojatut, paloa ylläpitämättömät muovit ovat arvokkaampia hankittaessa. Samoin tulee olla valmis investoimaan joka tapauksessa riittävästi muuhun palon- ja vahingontorjuntaan etenkin isoissa valvomattomissa eläinsuojissa ja vastaavissa kohteissa.  

Rakennuksen paloturvallisuus on kokonaisuus, jossa materiaalit ovat yksi keskeinen osa valvonnan, käytön ja kunnossapidon rinnalla. Yhdenkin elämän, ihmisen tai eläimen, menetys onnettomuudessa on liikaa. Suomalainen muoviteollisuus on valmis CE -merkinnän aikanakin aidosti tekemään suomalaisille turvallisia muovituotteita.    
</description><author>vesa.karha@plastics.fi</author></item><item><guid isPermaLink='false'>76051da46c4f98e2fa11779cd245d3fd</guid><title>Ilmaton muovirengas tuloillaan</title><link>http://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista//?nid=188</link><pubDate>Thu, 12 Apr 2012 16:16:00 +0300</pubDate><description>Autorengasvalmistaja Bridgestonen kehittämiä kestomuovisia puhkeamattomia kesärenkaita ei saa vielä tänä keväänä vaihdettua autonsa alle, mutta kenties pian. 


Tokion Motor Show`ssa joulukuussa 2011 esiteltiin varsin huikea uusi muovin aluevaltaus: Kestomuovinen rengas ajoneuvoihin. 

Auton rengas on yksi haastavimpia kehityskohteita uusille materiaaleille. 
Mitään heikennyksiä nykyratkaisuun ei sallita. Auton alla voimat ja olosuhteet ovat rankkoja mille hyvänsä rakenteelle. 

Uuden tuotteen pitäisi säilyttää kaikki vanhan ratkaisun ominaisuudet ja tuoda vielä jotain etua.  Nämä tosiasiat mielessään Bridgestonen suunnittelijat ovat tehneet renkaaseen vaativan sisärakenteen. Renkaassa ei ole paineilmaa lainkaan, vaan monimutkainen verkostorakenne tuottaa vaimennuksen ja renkaan muut ominaisuudet. Tällainen kestomuovinen rengas on puhkeamaton ja työstettävissä heti käytön jälkeen vaikka mihin uuteen muotoon.  

Tokiossa ilmoitettiin tämän uutuuden olevan vielä kokeilussa, mutta kaupalliseen tuotantoon ollaan hyvää vauhtia etenemässä.      

Kestomuovirengas, kuva Plastics the Mag 3/2012.</description><author>vesa.karha@plastics.fi</author></item><item><guid isPermaLink='false'>b87470286d0cd7f6b1a0a9c9e61e0831</guid><title>MuKuVe -hanke viestii muovialan mahdollisuuksista </title><link>http://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista//?nid=187</link><pubDate>Fri, 30 Mar 2012 12:24:00 +0300</pubDate><description>Muovi- Ja kumiteollisuuden yritykset ovat sijaintipaikkakunnillaan merkittäviä työllistäjiä. Muovi- ja kumiteollisuuden säilyminen maassa on tärkeää koko suomalaisen osaamisen ja yhteiskunnan kannalta.

On hyvin tärkeää, että muovi-ja kumialan koulutus jatkuu Suomessa myös tulevaisuudessakin. Sen takaa vain motivoituneen ja opinhaluisen nuorison  riittävä hakeutuminen koulutukseen ja sitä kautta aloille.  MuKuVe- hankeen tarkoituksena on lisätä muovi- ja kumialan vetovoimaisuutta
perusopetuksensa päättävien nuorten keskuudessa. 

Hankkeessa tehdään yhteistyötä koulutusta järjestävien oppilaitosten, alan yritysten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä Sastamalan yrityspalvelun kanssa. Hanke on kansallinen ja saadut tulokset ovat avoimesti käytettävissä eripuolilla Suomea.

Hankkeen kesto 1.8.2011 - 31.12.2012

Listätietoa MuKuVe- hankkeesta 
 </description><author>vesa.karha@plastics.fi</author></item><item><guid isPermaLink='false'>dc37c4d0120c7f4a62dad38998c41738</guid><title>Muovista joustoa liikenteeseen</title><link>http://www.plastics.fi/fin/ajankohtaista//?nid=186</link><pubDate>Mon, 26 Mar 2012 12:13:00 +0300</pubDate><description>Saksalainen autonvalmistaja Audi aikoo lähiaikoina tuoda markkinoille lasikuituvahvisteiset muovikierrejouset ajoneuvokäyttöön.

Kuten muissakin suurissa autoyhtiöissä, Audin insinöörit tekevät kovasti töitä leikatakseen ajoneuvojen painoa. Ei ole ainoastaan tärkeää vähentää auton korin painoa vaan kiloja yritetään karistaa pienimmistäkin komponenteista. Audin projekti-insinööri Joachim Schmitt tiimeineen on onnistunut luomaan kierrejousen lasikuituvahvisteisesta muovista, joka lähes puolittaa jousen painon.

Verrattuna tavalliseen auton kierrejouseen, lasikuituvahvisteinen jousi on paksumpi, jousen kierrehalkaisija on suurempi ja kierteiden määrä pienempi. Ennen kaikkea jousi on kuitenkin kevyempi. Normaalisti Audi A4 mallin kierrejouset painavat 2,66 kg kappaleelta, lasikuituvahvisteinen kierrejousi painaa ainoastaan 1,53 kg. Tämä antaa 40 % säästön painossa tinkimättä jousen ominaisuuksista. 

Jousi on tehty niin että sen ydin koostuu pitkistä lasikuitunauhoista jotka on kierretty yhteen ja tämän jälkeen kyllästetty epoksimuovilla. Lisäksi jousen rakennetta vahvistetaan lasikuitunauhoilla jotka kulkevat 45° kulmassa pituusakselin suuntaan. Näin vääntövoimat saadaan muutettua jousessa puristus - ja vetovoimiksi.

Niin sanotut FRP jouset (fiber-reinforced plastic) tulevat ensimmäisen kerran käyttöön jo vuoden 2012 aikana Audin R8 e-tron sähköauton julkistamisen yhteydessä. Vuonna 2013 Audi alkaa käyttää jousia myös useissa muissa malleissa. Juuri nyt jousia testataan, jotta niiden kesto voidaan taata myös kovassa käytössä.

&quot;Alussa kollegani eivät uskoneet että tämä projekti olisi menestys&quot; sanoo projektin vastaava insinööri Schmitt. &quot;Alusta lähtien FRP kuitenkin osoitti olevansa kilpailukykyinen materiaali&quot;. FRP:n käyttö laskee sekä tuotantokustannuksia että auton painoa lähes 4 kg, joka on huomattava askel eteenpäin auton painon vähentämisessä. Jatkossa Audin insinööreillä on pyrkimyksenä parantaa tuotantomenetelmiä ja jousen kuormituksen kestoa niin että se kooltaan vastaa metallista edeltäjäänsä. Erikoinen vihreä väri saa jatkossa myös vaihtoehtoja, kehitteillä on sekä sinisiä että punaisia jousia.


Vasemmalla FRP jousi ja oikealla vanha metallijousi

Lähde: Plastics &amp; Rubber Weekly  3/23</description><author>Rasmus.Pinomaa@plastics.fi</author></item></channel></rss>
